Tekstit

NASA astrofyysikko ja STAR WARS

Kuva
Star Warsin fysiikasta ja astrofysiikasta on kirjoitettu lukemattomia kirjoja siitä hyvästä syystä, että näissä paketeissa tavallisten fysiikan oppikirjojen esittelemät ilmiöt yksinkertaisesti vain kelpaavat yleisölle.

Kirjoittaja, NASA:lla työskennellyt astrofyysikko Jeanne Cavelos, tunnustaa kirjan takakannessa olevansa itse Star Wars -fani. Tästä johtuen hän pysyykin aiheessaan ihailtavan hyvin: jopa elokuvien hologrammien takaa löytyy yksinkertaisia, arkipäiväisiä fysikaalisia ilmiöitä. Kirja on suunnattu nuorelle lukijalle, koska tekstin sisältämät fysikaaliset ajatukset eivät kaipaa taustatietoja, mutta myös sellaiselle, jonka luonnontieteellinen maailmankuva on jo kehittynyt: tuttujen ilmiöiden takaa löytyy hauskoja oivalluksia, vaikka välillä tekstin saumaton liittyminen Star Warsiin ärsyttäisi.

Lukiessani koin, että teksti pyörii kyllä hieman liikaa "Force" -käsitteen kanssa. Toisaalta tämä lienee pakko hyväksyä - alkuperäinen tavoite ei ollut lähestyä aihetta peri…

Romaanin rakenteen muokkaaminen ja Excel

Kuva
Olen löytänyt avun yllättävästä suunnasta nyt työn alla olevassa kirjoitusprojektissani: Excelistä. Ongelmana tekstissä oli se, että se on monen henkilön tarina ja tapahtumien välillä on pitkiä aikoja. Siis sehän ei tietenkään sinänsä ole ongelma, vaan hyvä asia, koska se tekee tarinasta mielenkiintoisen ja innostavan. Tämän kaltaisen tarinan kertomiseen voi kuitenkin liittyä ongelmia.
Kirjoitin version, joka alkoi yhteen henkilöön keskittyen. Kun myöhemmin siirryin toiseen henkilöön, tuli ongelmaksi, että mihin se edellinen henkilö karkasi. Pyrin korjaamaan tilannetta jaksottamalla tarinaa uudella tavalla: ja siitä tuli yllä olevan kuvan mukainen.
Roosat ovat nykyhetkeä, valkoiset menneisyyttä ja punaiset sivuhenkilön tarinaa, joka tapahtuu lähellä nykyhetkeä.
Käyttäessäni eri värejä eri aikoina tapahtuville asioille, aloin nähdä, että enemmän muutoksia tarvitaan, ja mitkä nämä sitten olivat ...

Sain aikaan harmonisemman kokonaisuuden, kun jaoin eri tarinat rohkeammin pienempiin osi…

Faviconin lisääminen Blogger-blogiin

Kuva
Favicon (Favourites Icon) on kuvake blogin osoitekentän alussa ja sen voi tehdä neliön muotoisesta kuvasta, jonka koko on korkeintaan 100 kt.

Kuva muutetaan .ico tiedostoksi (Kuvake) esimerkiksi täällä. Itselläni ei ole omassa koneessani ohjelmaa, jolla voisin avata tällaisen tiedoston, mutta riittää, kun sen tallentaa koneelle.

Bloggerissa Faviconin voi viedä sivulle Ulkoasu- sivun valikosta, jossa löytyy paikka, johon Favicon-kuva tallennetaan. Näyttää ottavan vastaan ainakin .ico - ja .png -tiedostoja. Riippuu selaimesta, näkyykö favicon, Firefoxilla ja Googlen hakusivulla näkyy.

Bloggerissa sivun HTML-koodia pääsee helposti muuntamaan hallintapaneelin Teema-toiminnon kautta. Sinne voi lisätä faviconin koodiin, tallentamatta itse kuvatiedostoa mihinkään täällä olevan ohjeen mukaisesti.

Alun perin haaveilin animoidusta faviconista, mutta taitaa olla niin, etteivät muut selaimet kuin vain Firefox tue näitä. Siksi luovuin tästä haaveesta. Selkeät ohjeet animoidun faviconin tekemiseen…

Musiikki ja se sisäinen tarkoitus

Kuva
"It is not that one idea, that theme, motif or series of particular harmonies that make a composition unique, but what a composer has done with these."

(Leo Samama: The Meaning of Music)

Mitä tapahtuisi jos?

Kuva
Olen kuunnellut iltaisin tätä äänikirjaa, ja jälleen kerran sain eilen tämän kuunneltua loppuun.

Randall Munroen Mitä tapahtuisi jos? on yksinkertaisesti usean kuuntelukerran kirja. Voisin kuvitella myös lukevani tämän, mutta kun tämä nyt on tullut äänikirjana hommittua ja sitä paitsi iltaisin on niin mukavaa kuunnella pimeässä ...

Ihmiset saavat kysyä mitä tahansa typerää, ja sen he myös todella tekevät. Kysymykset ovat sitä luokkaa, kuten esimerkiksi: jos Aurinko yhtäkkiä katoaisi?



Powered by Vocaroo

Tässä sinulla on mahdollisuus harjoitella vastaamista. Voit äänittää vastauksesi ja kuunnella sen. Äänitteen tallentaminen ei tässä onnistu.

Otetaanpa toinen harjoitus ihan eri aiheesta: Millä todennäköisyydellä ihminen tapaa sielunkumppaninsa?

Randall Munroe on entinen NASA:n tutkija ja etsiessään vastauksia kysymyksiin hän on haastatellut lukuisia asiantuntijoita. Kaikki kysymykset ovat sellaisia, että niihin vastatessa tarvitsee todella tietää paljon ja sen takia kirjaa onkin niin i…

Schoolbooks are boring, almost always

Kuva
In my country people aren't into any legends of fantastic and gigantic creatures. It must be, because we appreciate the scientific view of theworld above all. Subsequently, we're not willing to accept anything that doesn't have a reasonable explanation.

Nevertheless, the legends live upon us.

Back in the time when I was 9 years old I started learning English at school, there was one spread in our English book above the others. Those were the pages, where the story of Loch Ness monster was told.

I don't remember much of the story. I guess that there was a gargantuan monster in the water and it had been there for ages. It must've been wanting to avoid people, but if some poor human still got into its way, oh no, I could see the death coming. It was the existence of excitement, usually lacking in the schoolbooks, that made me euphoric.

Arkeologinen trilleri

Kuva
Peter Konrad on arkeologi. Hänelle tarjoutuu harvinainen mahdollisuus lähteä kaivauksille Kakkois-Kanadaan. Poikkeuksellisen keikasta tekevät kansainvälinen tutkimusasema ja korkealaatuinen tekniikka, joka kyseisillä kaivauksilla on käytössä. Eipä siitä sitten kieltäytyä voi ja tästähän alkaa merkillisten tapahtumien ketju.
Yhden tutkijan raatelee karhu. Tai näin oletetaan. Mutta mitä Konradin edeltäjälle oikein tapahtui? Kuoliko hän tosiaan auto-onnettomuudessa, kuten on väitetty?
Miksi jäämuumioissa on jättimäisiä loisia?
Tarinan lopussa odottaa yllätys.
Tässä kirjassa on paljon hyviä ominaisuuksia, mutta yksi on pielessä: selitetään, kun pitäisi kertoa. Arkeologiset tutkimukset ovat toki mielenkiintoisia jo sinänsä, mutteivat ne saisi keskeyttää tarinaa. Nyt kyllä käy niin, vaikka yllätyksellisiä juonen käänteitä riittää. Plussaa joka tapauksessa historian elävöittämisestä, kuten myös arkeologisen tutkimuksen lähelle tuomisesta. Tutkimusasema jossain kaukana jäätiköllä, johon pääs…