perjantai 28. huhtikuuta 2017

ARVONTA

Liity blogini lukijaksi toukokuun aikana, ja voit voittaa KARKKIPÄIVÄN tarjoilun. Paketti tulee olemaan hiano.

Blogin jäsenet ovat automaattisesti mukana arvonnassa.

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Uimalla vapauteen?


Eletään vuotta 1989. Hanna ja Andreas ovat nuoria DDR:ssä. Molemmat ajautuvat vaikeuksiin. He eivät pääse opiskelemaan sitä, mitä haluaisivat. Molemmat tietävät kyllä, mitä olisivat halunneet. He ovat päätyvät töihin tehtaaseen ja työ on raskasta.

Hannalla on valtionvastainen isoisä, jolta Hanna saa kartan merestä - karttaan on merkitty vartiotornit. Se on pidettävä salassa, koska sellaista karttaa ei saa omistaa kukaan. Hanna innostuu uimisesta. Pitäisi uida 50 kilometriä, ei välttämättä sitäkään. Riittää, kun pääsee kansainvälisille vesille - ja tulee löydetyksi.

Romaanin kertoja on Hanna. Romaani rakentuu "kahdesta faasista". Nykyhetkessä Hanna ja Andreas lähtevät uimaan, ja he uivat. Kirjaimellisesti. Kättä lasketaan alas ja nostetaan ylös. Kuvataan juoksemista mereen valonheittimien välistä, sukeltamista snorkkelin varassa, kun helikopteri tulee kohti. Nämä ovat jännittäviä kohtia. Ne luovat tarinaan rytmiä.

Joka toisessa luvussa kerrotaan Hannan ja Andreaksen aiemmista vaiheista. Esimerkiksi siitä, että he koululaisina eksyvät Berliinin matkallaan väentungokseen, kun muurin toiselta puolelta kuuluu David Bowien konsertti. He eivät ymmärrä, mitä ihmiset huutavat.

Kirjan rakenne ei kanna. Toistoa on liikaa, eikä juoni kulje. Suomenkielisenä tätä ei olisi jaksanut lukea, ja sitten, kuitenkin, niin ihana kirja. Oli pakko lukea loppuun, saadakseen tietää, miten käy ja sitten loppu jää avoimeksi. Lukija kuvittelee lopun -

Politiikkaan ei juuri oteta kirjassa kantaa, niin että kirjan lopussa oleva sanasto jää tekstistä irralliseksi. Erich Honecker ja hänen vaimonsa ovat kuvia liitutaulun vieressä luokkahuoneessa.

Hannan isoisä pilkkaa kulttuuriohjelmaa - niin kuin kauneudella olisi jotain sijaa, kun kaikki on pielessä. DDR:n maisema tulee romaanissa esille tuote-merkeissä, joita siellä oli saatavilla ja tyhjissä kaupan hyllyissä. Vihannestiskillä on vain salaattia ja Hannan isoisä ei halua ostaa sitä, koska se on likaista - tarkempaa selitystä tähän ei romaanissa anneta. Hannan isoisä paheksuu sitä, kun kyseistä salaattia ostetaan paikalliseen sairaalaan - sairaalan työntekijä ostaa koko hyllyn tyhjäksi kerralla. Klassisten säveltäjien nimiä mainitaan, ja Depeche Mode.

Dorit Linke: Jenseits der Blauen Grenze, Magellan 2014 (nuortenkirja)

Kirjailijan kotisivuille pääsee tästä.
Kirja on ollut mm. "vuoden saksalainen nuortenkirja" (=oma suomennos) ehdokas vuonna 2015 ja muut kirjan ehdokkuudet sekä suositukset löytää täältä.

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Kirjoittamisesta harrastuksena

 
 
 
 
 
 
 
 
Mitä kirjoittamisen harrastaminen on?
 
Tein Illustratorilla ympyrädiagrammin Tilastokeskuksen verkkosivulta löytämästäni tilastosta. Henkilöitä, jonka nimeävät kirjoittamisen harrastuksekseen on haastateltu ja heiltä on kysytty, mitä he tarkoittavat kertoessaan harrastavansa kirjoittamista.
 
 
Fiktioon lasketaan kaikki runoudesta novelleihin ja romaanimittaiseen tekstiin. Muuta kirjoittamista on esimerkiksi artikkelien kirjoittaminen.
 
Niinpä niin, vuosi 2002, sillä uusin tilasto aiheesta oli tuolta vuodelta, tuoreempaa tilastoa en tähän liittyen löytänyt...moni asia on muuttunut tietenkin, mutta se lienee pysynyt, että jokaisella harrastajalla on oma suosikkisektorinsa. Kirjeen/sähköpostin kirjoittaminen yllätti minut suosiollaan ja fiktion kirjoittaminen onkin varmaan muuttunut paljon suositummaksi nykyään.
 
Itse tuhosin vanhoja päiväkirjojani tässä muutama viikko sitten. Se tuntui olevan viisas teko. Tuntuu muuten edelleen ihan hyvältä, suosittelen. Tarvitsen tilaa uusille muistivihkoille. Niitäkin olen muuten viime aikoina repinyt kappaleiksi ja sullonut roskiin.
 
 
 
(Tuon alun kuvan tein Wordartilla. )

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Missä voi tehdä infografiikkaa ilmaiseksi?


Nicole Moslehin kirjassa Drehbuchschreiben - Das Geheimnis glaubwürdiger Charaktere und fesselnder Geschichten. (p.155) kuvataan, millainen on kaunokirjallisessa tekstissä hyvä repliikki. Piirtämäni repliikkikukan avulla voi testata repliikkien sujuvuutta omassa tekstissä.



Silloin kun ei halua maksaa Illustratorista, ja haluaa kumminkin tehdä infografiikan, on useita vaihtoehtoja, miten toimia.

Canva: sivusto yksinkertaisen grafiikan tekemistä varten esimerkiksi blogiin tai facebook-päivitykseen, jos haluaa vaikkapa lisätä kuvaan tekstiä. Sivustolla on myös ilmaisia, yksinkertaisia "infografiikkapohjia", kuten esimerkiksi tuo alun kukka, sekä taulukoita, joihin voi lisätä tekstiä ja kuvia.

Tämä on mielestäni näistä ilmaisista hauskin ja paras, esimerkiksi omia töitä ei tarvitse muuttaa julkisiksi, kun joissakin muissa sivustoissa ne olisivat automaattisesti julkisia. Canvassa voi myös jakaa tiedostoja ja työskennellä ryhmässä. 10 henkeen saakka ryhmät ovat ilmaisia.

Sivusto vaatii kirjautumisen. Ensimmäisellä kerralla katselija saa 23 sekunnin mittaisen esittelyn ohjelman toiminnasta ja se on kyllä varsin kattava tässä drag & drop -tyyppisessä ohjelmassa. Tiedosto suositellaan tulostettavaksi PNG-kuvana, mutta mahdollisia tiedostomuotoja ovat myös JPG ja PDF.

Datavisual sivustolla muistetaan mainita, että kyseessä on beeta-versio. Tällä voisi tehdä kartan, siis joko maailmankartan tai USA:n kartan, jossa valtiot erottuisivat eri väreillä tai diagrammin. Juuri nämä kartat tekevät Datavisualista juuri niin kiinnostavan.

Sivusto vaatii kirjautumisen eli salasana on tällekin luotava. Sivustolla voi katsella muiden tekemiä esityksiä ja käyttää niitä omien esitysten pohjana. Tiedostoon tulee mukaan alanurkkaan "created By datavisual".

Easel.ly täällä voi kokeilla infografiikkapohjia myös kirjautumatta, mutta jos haluaa tulostaa infografiikkansa JPG-kuvana, on kirjauduttava.

Easel.ly alkaa heti myymään lisäominaisuuksia, pikkusummalla kylläkin. Näitä ei tosin ole mikään pakko ostaa, jotta ohjelmaa voi käyttää hyvin samaan tapaan kuin tuota ensimmäistä eli Canvaa, ja sijoittaa tietoa valmiiseen infografiikkapohjaan. Valmiisiin infografiikkapohjiin voi ladata omia kuvia. Täältä tulee kyllä armoton määrä sähköpostia kirjautumisen jälkeen.

Infogra.am Tätä en voi suositella: tämäkin sivusto vaatii kirjautumisen, kuten nuo aiemmat. Ohjelmaan kirjautumisen jälkeen päätyy sivulle, jossa voi valita, mitä ostaa ja vasta tämän jälkeen pääsee valitsemaan "create for free". Tilin asetuksissa valitaan, onko kyse freelanceristä, vai yrityksen työntekijästä. Jos haluaa tallentaa työnsä yksityisesti, tulee maksaa, mutta jos julkinen URL kelpaa työn tallennukseen, voi käyttää ilmaista vaihtoehtoa. Monessakaan projektissa tuo julkisuus ei tietenkään haittaa, mutta selvästi ohjelma on tarkoitettu niille, jotka ovat valmiita maksamaan palvelusta. Tilin pystyy poistamaan helposti, jos haluaa sitä kokeilla.

Lyra: Lyralla voisi tehdä pientä maksua vastaan monimutkaisempia graafeja koodaamatta. Tätä en ole kokeillut.

Piktochart: Tämän sivulla lukee:
FEATURED AND USED BY

Featured logos
Joten tätäpä nyt tuskin pystyy olemaan suosittelematta, tosin tämä koskee nyt siis ohjelman maksullisia ominaisuuksia. Eli maksullisena tämän on pakko olla hieno.

Kirjautuminen on ilmaista, ja samalla voi valita, haluaako uutiskirjeen. Ilmaisversiona tämä ei tuo mitään lisää noihin edellä esitettyihin, täältä siis kyllä voi ladata myös ilmaiseksi infografiikkaa JPG ja PNG-muodossa verkkoresoluutiolla. Piktochart-merkki tulee kaikkiin tiedostoihin alanurkkaan mukaan. Ilmaisversiossa yksityisyys on myös tällä sivulla rajattu.


Plotly: Täällä voi tehdä graafeja ja infografiikkaa sekä kuvia sisältäviä esityksiä. Ilmaisversiossa saa yhden esityksen talletettua yksityisesti, mikä on siis enemmän kuin noissa muissa. Tätä en itse kokeillut, mutta vaikuttaisi sopivan monimutkaisenkin datan esittämiseen selkeästi.

Tableau Public ohjelmalla voi tuottaa interaktiivisia karttoja ja graafeja verkkoon, ja ideana on se, että joku toinen voi kehittää tällaista tiedostoa eteenpäin ilman ohjelmointitaitoja. Sivulla mainostetaan, että ilmaisten ohjevideoiden kesto on yhteensä yli 10 tuntia. Kaikki työt ovat siis automaattisesti muiden katseltavissa. Tästä ladataan omaan koneeseen ohjelma, ja aika nopeasti tuo latautui. Ohjelmaan pääsee sitten kätevästi, mutta tuossa kun se nyt on työpöydälläni Adobe Creative Cloudin vierellä, niin selvähän se, kumpi noista kiinnostaa enemmän.

Visme -sivustolle voi kirjautua ilmaiseksi ja siellä voi toteuttaa infografiikan, esimerkiksi useita erilaisia ilmaisia aikajana-pohjia on tarjolla. Jos haluaisi oikeasti tuottaa materiaalia veppisivulle tällä ohjelmalla, pitäisi ostaa maksullinen versio, sanoisin näin pienen tutkinnan jälkeen ja palaan ilomielin noihin kahteen tämän listan ensimmäiseen sivustoon.

Miksi sitten ihmeessä pitäisi tehdä infografiikkaa?

"Koska infografiikka auttaa kertomaan tarinoita paremmin."
Thomas Ricker
The Verge